|
Toisesta maailmansodasta näihin päiviin keskimääräinen elinaika
on lisääntynyt lähes 20 vuodella. Samalla avuntarve on kasvanut ja lääketiede
on kehittynyt niin, että nyt voidaan tehdä paljon entistä enemmän.
Mutta mitä onkaan tapahtunut teollisuusmaissa – tuki- ja
liikuntaelinsairauksien yllättävän nopea leviäminen uhkaa elämänlaatua.
Emeritusprofessori Pär Slätis korostaa, että maailman väestön
suuria terveysongelmia ovat teollisuusmaiden väestön ikääntyminen ja
kehitysmaiden tapa- ja liikenneturmat. Kansainvälinen Bone and Joint
Decade -kampanja eli tules (tuki- ja liikuntaelinsairauksien)
-vuosikymmen -hanke heijastaa maailmanlaajuista huolta vanhenevasta väestöstä.
Ihmisten liikkuvuus on vähentynyt ja sen myötä liikkumisvaikeudet,
lihavuus ja osteoporoosi lisääntyneet. Toisaalta maailmalla tapahtuu
paljon tapaturmia. Vuosittain peräti viisi miljoonaa ihmistä kuolee
liikenneturmissa. Kehittyvien maiden muutos on tuonut mopot, moottoripyörät
ja autot. Professori Slätis kertoo, että lähivuosina turmat
kahdeksankertaistuvat – ja tämä syö terveydenhuollon varoja
valtavasti kaikkialla kehitysmaissa.
Tule-sairauksien torjunta tuo elämänlaatua
- Tähän kaikkeen etsitään vastausta kansainvälisellä
tules-vuosikymmenellä. Kampanja on jo alussa osoittautunut yllättävän
menestyksekkääksi. Yli 40 valtiota on hallitustasolla sitoutunut
tukemaan sitä ja ympäri maailman on saatu mukaan paljon järjestöjä,
mm. yli 800 tieteellistä seuraa tai ammattijärjestöä. Myös YK:n pääsihteeri
Kofi Annan ja paavi Johannes Paavali II tukevat kampanjaa. Tavoite on
saada yhteiskunnallista huomiota näihin ongelmiin ja parantaa ihmisten elämänlaatua
torjumalla tule-sairauksia.
Yli miljoona suomalaista kärsii pitkäaikaisista tuki- ja
liikuntaelinvaivoista. Yli puolet heistä eivät oireidensa vuoksi kykene
toimimaan täysin normaalisti. Eläkkeellä olijoistakin joka neljäs
potee tules-ongelmia ja joka kolmas eläkkeelle siirtyjä jää pois työelämästä
tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi.
Selkä kipeänä ainakin puolella miljoonalla
Selkäkivut ovat Suomessa melkoisen yleisiä. Ainakin puolen miljoonan
selkä on niin kipeä, että se vaikeuttaa jokapäiväistä elämää.
Professori Slätiksen mukaan nykyään voidaan jo aika hyvin selvittää,
mitä selkävaivan taustalla on. Ikääntyvässä selässä on
rappeutumia. Selkärangan nivelistö ja nivelien välilevyt kuivuvat ja
vanhenevat. Keski-ikäisten selkä joustaa vielä ja siksi se myös kestää
paremmin erilaisia vaikeuksia.
Iäkkäämmissä ikäryhmissä selkäydinkanavan ahtautuminen yleistyy,
keski-iässä puolestaan iskias. Iskiaskipu taas seuraa pientäkin nikaman
välilevyn vauriota, kun hermon kulku ei enää ole esteetön.
Vanhat hoitokeinot eivät enää päde selkäkivuissa. Kun ennen määrättiin
makaamaan kovalle alustalle, nyt selkäkivussakin saa enää levätä
korkeintaan pari päivää ja sitten elämä täytyy taas normalisoida.
- Selkä toipuu aika nopeasti, tules-vuosikymmenen Suomen suurlähettiläs
Pär Slätis sanoo. Mutta pitkäaikaisessa ongelmassa tarvitaan ortopedistä
kirurgiaa. Selkäkirurgia on edistynyt nopeasti ja uusia leikkausmenetelmiä
on tullut. Leikkaukseen joutuvat potilaat valitaan tarkkaan, sillä nyt
tiedetään entisiä aikoja paremmin, kuka hyötyy leikkauksesta ja kuka
ei. Professori Slätis kehuukin, että Suomen ortopedit ovat hyvin
valveutuneita ja ammattitaitoisia ja kunnioittavat yhteistyötä eri
erikoisalojen välillä.
Liikuntakyky edellytys toimintakyvylle
- Nykyisin ikääntyvien toimintakyky on tärkeää. Siksi selkäpotilaskin
yritetään pitää liikuntakykyisenä mahdollisimman vanhaksi.
Tarvittaessa käytetään leikkausta, eikä sille oikeastaan ole yläikärajaa,
Slätis sanoo.
Hän korostaa, että Suomessa tules-toiminnan tavoitteena on hoitaa sairas
lapsi terveeksi aikuiseksi, palauttaa työikäisten terveys ja säilyttää
vanhuksien omatoimisuus.
- Ennalta ehkäisevä hoito on ajankohtainen. Täytyy jakaa riittävästi
ehkäiseviä neuvoja. Tässä toiminnassa tarvitaan yhteiskunnan ja
potilasjärjestöjen tukea. Terveysvalistuksen täytyy läpäistä koko
koulutusohjelma. Koulujen tähän tarkoitukseen osoitetut tuntimäärät
ovat riittämättömät, ja siksi tilanne on huolestuttava.
Osteoporoosi on ajan sana. Professori muistuttaa, että joka neljäs yli
75-vuotias nainen on kärsinyt osteoporoottisen murtuman ranteessa,
reidessä tai selkärangassa. Silloin on myöhäistä katua sitä, ettei
ole kuormittanut säännöllisesti selkärankaa ja pitkiä luita. Jo
20-30-vuotiaana tilannetta pitäisi ryhtyä ehkäisemään ja liikkua
riittävästi.
- Eivät suomalaiset mitään urheilukansaa ole. Kun lasketaan, moniko kävelee
yli 10 kilometriä viikossa, luku ei ole suuri. Hölkkää ja reipasta kävelyä
tai sauvakävelyä nuoresta asti, siinä professorin ehdottama
ennakkohoito.
Selkäkipu tulee ja menee
- Mystiikka pois selkäkivuista.
Ei se mikään ihmeellinen sairaus ole. Kyllä sitä voidaan hoitaa.
Tutkitaan ja selvitetään, yleensä mitään uhkaavaa ei näy. Tauti
tulee ja menee ja se on hoidettavissa normaalilla elämällä. Selkäkipu
on osa tavallista elämää, johon kuuluvat kaikenlaiset pienet
kolotukset, professori Slätis sanoo tiukasti.
Selän ja jalkojen lihaskivut menevät ohi ja ne ovat samaa luokkaa kuin
ylirasitus. Harvoin selkärangalla on osaa lihaskipuihin. Iskiaksesta kärsiville
professori sanoo, ettei ärtynyt iskiashermo pidä kylmästä eikä
kuumasta, lämpöinen olo on kuitenkin hyvä. Paras asento on vuoteessa
niin, että lonkka ja polvi ovat 30 asteen kulmassa.
Kansainvälisen tules-vuosikymmenen viesti on, että ihmisen kantavista
rakenteista kannattaa pitää huolta. Painoalueita ovat nivelsairaudet,
osteoporoosi, selkäsairaudet, vaikeat traumat ja lasten vaikeat
nivelsairaudet. Vuosikymmenen toteutuksesta vastaa Suomen Reumaliitto
Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella.
Sinikka Mustonen
lääketieteeseen erikoistunut toimittaja
|
|